Pelin alku oli mukavasti mustavalkoisten. TPS onnistui purkamaan vastustajan antamaa painetta, palloa pelattiin maltilla ja Ankkojen jäähyiltyä, kahden pelaajan ylivoima toi tuloksen.
Ensimmäinen erä oli hyvää pelaamista, pelivälineestä huolehtien.
Toinen erä toikin sitten vähitellen paineen kotijoukkueen päätyyn ja nuo edellä mainitut asiat alkoivat tuottaa ongelmia. Vastustaja onnistui kahdesti kaventamaan toisessa erässä.
Kolmas erä kulki toista erää mukaillen, sillä poikkeuksella että TPS naiset onnistuivat maalinteossa ja numerot olivat kotijoukkueelle 4-2. Pelin loppua kohti mentäessä vieraat onnistuivat maali kerrallaan kirimään tasoihin ja edelleen ohi, tehden tyhjään maaliin loppunumerot 4-6.
”Peliin valmistautumisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tälläkin kertaa oltaisiin valmiina pelin alussa. Sinällään oltiin, mutta ei kuitenkaan. Kun peli olisi pitänyt lyödä poikki, päästettiinkin vastustaja iholle toisessa erässä. 3-2 kavennusmaali 2. erän lopussa kuvasikin hyvin tilannetta. Olisimme voineet hyvin pitää palloa huolellisesti hallussa, mutta lähdimme sitä kuitenkin pelaamaan vastustajan päätyyn, jonka seurauksena nopeasta käännöstä Ankat pääsi iholle. Kolmannessa erässä saimme ehkä hitusen enemmän kuin ansaittiin ja pelin avaimet olivat kädessä. Se viimeinen kymppi jäi meiltä tällä kertaa vajaaksi ja vastustaja hyödynsi tilanteen. Oppia vaan villapuseroon ja keskiviikkona saadaan jo seuraava peli Oulussa, päättää TPS:n valmennus.”
Kun nämä naiset seuraavan kerran pistävät pelipaidan päälle, niin jälleen lähdetään nöyrästi mutta nöyristelemättä kaatamaan Ankkalaumaa.