TPS:n fyysisen valmennuksen päällikkö Tiina Laitala vastaa siitä, että TPS-pelurit ovat pelikentällä kovassa iskussa. TPS pyrkii arkitekemisellään ennaltaehkäisemään pieniä ja suuria vammoja, mutta joskus intensiivisessä lajissa haavereita sattuu. Janne Hoikkasen viime kausi päättyi runkosarjan lopulla ristisidevammaan.
“Ristisidevamma on valitettavasti aika tyypillinen salibandy- ja futisvamma”, valottaa Laitala.
“Jannen kohdalla tällä hetkellä on menossa kärvistelyvaihe, eli leikkauksessa polveen asetettu kudossiirre on heikoimmillaan kun se on korvautumassa uudella kudoksella. Tässä kohtaa veto- ja kiertolujuutta ei juurikaan ole ja se asettaa urheilijalle tarkat rajat jalan käytölle. Onneksi harjoittelu ei kuitenkaan lopu, vaikka yksi ruumiinosa otetaan hetkeksi pelistä pois.”
Loukkaantuneet pelaajat eivät TPS:ssa putoa ryhmästä pois, vaikka harjoittelun sisältö muuttuu. Laitala näkee tärkeänä, että joukkueurheilija pysyy osana joukkuetta, vaikka jokin vamma estäisi täysipainoisen osallistumisen.
“Meillä loukkaantuneet urheilijat treenaavat vamma huomioiden monestakin syystä. Ensinnäkin urheilijan pitää harjoitella ja valmennuksen pitää antaa siihen tarvittava apu. Toisekseen keho on tottunut liikkumiseen ja kun se jää pois, menee elimistön tasapainotila sekaisin. Suuri, huomioon otettava asia on myös sosiaalinen puoli. Meillä urheilija on loukkaantuessaankin osa joukkuetta ja hän treenaa muiden mukana, vaikkakin omalla ohjelmalla. Monestihan loukkaantuminen aiheuttaa sen, että pelaaja joutuu kuntouttamaan itseään joukkueen ulkopuolella yksin. Mielestäni se ei ole kenenkään edun mukaista.”
Laitalalla on lähtenyt käyntiin neljäs kausi salibandy-Tepsin valmennustiimissä, joten TPS-pelaajisto on tottunut siihen, että osalla on erilainen ohjelma.
“Meillä pelaajisto on tottunut siihen, että välillä jollain on oma ohjelma, eikä siihen kiinnitetä sen suurempaa huomiota. Valmennuksen kannalta on suuri etu, että tiedämme koko ajan missä mennään kuntoutuksen ja harjoittelun suhteen. Jannen osalta lisäämme kuormitusta sitten kun tiedän, että se on turvallista. Pallolliseen treeniin hän pääsee mukaan pikku hiljaa omatoimijakson jälkeen.”