ASKEL ETEENPÄIN
TPS:n miesten edustusjoukkueen ensimmäinen kausi oli ollut värikäs. Valmentajakaksikko Timo Alatalo – Janne Ahooli siirretty sivuun jo joulukuussa. Tilalle oli tullut pelaajavetoinen valmennus, mikä sekään ei tuottanut tulosta. Karsinnoissa joukkuetta luotsasi Tapio Mäkelä. Joukkue putosi muutoksista huolimatta 2.divisioonaan.
Seuran hallitus oli mennyt lähes kokonaan uusiksi, kuitenkin ilman dramatiikkaa. Toni Sirkiän johtaman hallituksen piti alunperinkin viedä seura läpi vaikean käynnistysvaiheen.
Vuosikokous oli Turun Palloseuran tavan mukaisesti jo helmikuussa, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Timo Renberg.
EDUSTUSJOUKKUE REMONTTIIN
Yksi ensimmäisen kauden ongelmista edustusjoukkueessa oli, että joukkueen ketjuista ei löytynyt viittä kaveria, jotka olisivat ajatelleet lajista samalla tavalla.
Kaudeksi 1996-97 paketti rakennettiin toisella tavalla. 1- ja 2-joukkueiden miehistöissä tapahtui isoja muutoksia.
Valmentajaksi tuli Toni Lahtela (kuvassa) ja edustuksen ringistä tehtiin viime kautista pienempi. Joukkueeseen haettiin saman pelityylin kavereita.
KAKSI JOUKKUETTA KAKKOSESSA
Tilanne oli hassu, sillä TPS:lla oli nyt kaksi joukkuetta samalla sarjatasolla. Miesten ”toinen” joukkue pelasi itsensä lohko 1:ssä sijalle kolme varmistaen suoran nousun takaisin 1.divisioonaan. Sittemmin seuran edustusjoukkue on pelannut aina maan toiseksi ylimmällä tasolla.
Samalla kaudella TPS:n edustus pelasi ensimmäisiä paikallisotteluita toista turkulaista joukkuetta vastaan. TPS voitti toisen ja runkosarjan ykkösjoukkue ASK toisen.
NAISET MUKAAN TOIMINTAAN
Kaudella 1996-97 TPS otti toimintaansa mukaan uuden yksikön. Ensimmäisen naisjoukkueen perustaminen oli siemen niille saavutuksille, joita junioritytöt ovat 2000-luvulla tehneet.
Naiset tulivat TPS:aan lehti-ilmoitusten perusteella. Pari vuotta myöhemmin seuralla oli naisten kakkosjoukkuekin, joka tuli toisen tuoreen salibandyseuran FBC:n puolelta. FBC Turku oli saanut TuNMKY:n SM-sarjajoukkueen hajottua naisharrastajat suojiinsa, mutta pian FBC-joukkue hajosi ja TPS sai naispelaajia siipiensä suojiin.
Avauskaudellaan TPS-naiset pelasivat 3. divisioonan lohkossa kaksi, jossa joukkue sijoittui kolmanneksi.
MITÄ IHMEEN SALIBANDYLEIPÄÄ?
TPS:lla oli jo tuohon aikaan yli 350 jäsentä. Toiminnan pyörittämiseen tarvittiin rahaa. Varoja kerättiin neuvokkaiden ihmisten ahkeralla talkootyöllä. Seura valmisti muun muassa salibandyleipää, jonka idea oli keksitty jo XL:n aikoihin. Salibandyleipä oli kovaa ja kuivattua leipää.
Alkuvuosina hallituksen kokouksia pidettiin monenlaisissa paikoissa. Omaa toimistoa ei ollut. Yhtenä seuran tukikohtana oli Arvinkadun kerhohuoneisto, yhtenä innokkaan puuhaihmisen ja myöhemmin seuran kunniajäseneksi valitun Kirsti Viitasen koti.
Kymmenisen vuotta sitten nuoret salibandyharrastajat saivat tottua hieman karumpiin olosuhteisiin kuin nykypelaajat. Kerran junnut pääsivät Porin pelireissun yhteydessä jopa pysähtymään Hesburgerille syömään seuran kustantamana.
| HALLEJA ILMAN PUKUHUONEITASalibandya pelattiin 1990-luvun puolivälissä mitä kummallisimmissa paikoissa. TPS:n edustusjoukkueen pelaajat joutuivat vieraspelireissuillaan vaihtamaan varusteita joskus bussissa, josta pojat sitten tarpoivat lumihangen läpi pelikentälle.Yhdessä hallissa oli pukuhuone, jossa ei ollut pöytää, ei naulakkoa eikä edes valoa. Useasti pelit pelattiin kuplahalleissa, jotka olivat todella kylmiä. |
| Tiesitkö että……Toni Renberg valittiin ensimmäisenä TPS-pelaajana nuorten maajoukkueeseen. Aiemmin Antti Ruokosenvalmentaman miesten maajoukkueen leirillä olivat jo käyneet Tomi Aaltonen, Jarno Johansson ja Mika Laine. |